Kyselylomake on yleisimpiä menetelmiä, kun tarvitaan ihmisiä koskevaa tietoa. Kyselylomaketta käytetään tavallisesti tuottamaan suuria ihmisjoukkoja koskevaa tietoa, mutta menetelmää voi käyttää pienellekin kohderyhmälle. Peruskysymyksiä ovat tyypillisesti kvantitatiiviset eli määrälliset kysymykset (kuinka monta? kuinka usein? kuinka voimakkaasti?). Usein kyselylomake- ja haastattelututkimus ovat parivaljakoita: esimerkiksi käyttämällä aluksi kyselylomaketta saadaan käsitys siitä, miten mielipiteet karkeasti ottaen jakautuvat ja näkökulmia syvennetään haastattelulla. Voi myös toimia päinvastaisessa järjestyksessä, jolloin haastattelun käyttö aluksi pyrkii varmistamaan sen, että kyselyssä osataan tehdä oikeita kysymyksiä ja että kyselystä saadaan jotakin irti
Yleensä lomake kannattaa aloittaa kysymyksillä, joihin on varmasti helppoa vastata. Selittävinä muuttujina käytettävät ns. taustakysymykset saattaa kannattaa jättää joko kokonaan tai ainakin pääosin kyselyn loppuun, koska niiden kysyminen laajasti heti alussa voi ehkä herättää negatiivisia tuntemuksia vastaajassa (anonymiteetti).
Kyselyyn on helpompaa vastata, kun kysymykset ovat loogisessa järjestyksessä. Sama lomake voi sisältää sisällöllisesti hyvinkin erilaisia asioita, mutta samaan asiaan liittyvät kysymykset on sijoitettava loogiseen järjestykseen peräkkäin. Sama koskee aihealueesta toiseen siirtymistä.
Esimerkkejä asiakaskyselylomakkeista:
Mainokset
